Stepan Artemjev Isrikki - Ortjun Stoppi/Stopan
Muutamia vuosia sitten löysin verkosta kartan, johon oli merkitty Räimälän kylän taloja viitteineen niitä isännöineisiin henkilöihin. Henkilöt oli listattu erilliseen taulukkoon ja nimet oli kirjoitettu paikallisen kieliasun mukaisesti. Listasta löytyi kaksi Isrikkiä; Ortjun Saveelei (Saveelei Isrikki) ja Isrikin Fedja (Feodor/Heikki Uittola). Kannasmaata tai muita Isrikkejä listassa ei kuitenkaan ollut.
Syksyllä 2013 haastattelin Lea-tätiä ja siinä yhteydessä muodostui jota kuinkin selkeä mielikuva Räimälän kylästä, ainakin Lean ja muiden Kannasmaan perheen lähiympäristöstä. Myös puutteet ja virheet Räimälän talokartassa alkoivat selvitä. Siinä oli yksinkertaisesti mennyt pari taloa väärään järjestykseen ja vieläpä niin, että toiseen oli tullut isännälle väärä sukunimi. Talollinen Stepan Isrikki oli merkitty Stepan Potaseviksi. Oikeaksi henkilöksi nimen paljasti sen paikallinen muoto, "Ortjun Stoppi (tai Stopan)". Stepanin isä oli nimeltään Artemei, eli kansanomaisesti "Ortju" ja Stepan taas taipui Stopiksi kun puhuttiin jostain henkilöstä. Ortujun Stoppi siis oli Artemein Stepan, Stepan Artemjev Isrikki.
Toinenkin virhe tiedoissa oli sotkenut sukututkimusta useamman vuoden ajan; Salmin tiedoissa, mm. Salmi-Säätiön kyläkuvauksissa, kerrottiin Salmin kylistä yksityiskohtaisemmin ja vieläpä lueteltiin kylän sukuja ennen sotaa. Räimälässä asui mm. Isrikkejä, Uittola (ent. Isrikki) sekä Kujala (Isrikki). Kujalan ja Isrikin väliltä ei tosin koskaan löytynyt mitään yhteyttä. Yksikään Isrikki ei ollut vaihtanut sukunimeään Kujalaksi. Ainoat nimenvaihdot, jotka minulla oli tiedossa, olivat ukkini teettämä muutos Isrikistä Kannasmaaksi (1930) sekä ukin veljen, Feodorin (Heikki) muutos Uittolaksi (1935?). Tiedoissa mainittu Isrikki oli Stepanin veli, Savelei Isrikki joka asui Räimälässä vuoteen 1932 asti, jolloin hänen perheensä muutti Suojärvelle. Kujalat kuitenkin olivat lähinaapureita. Kujalan mummo asui edelleen läheisessä mökissä. Mökin isäntä, karttatiedoissa mainittu Kujalan Mikko oli kuollut 1938.
Kuka oikein oli Stepan Artemjev?
Stepan Artemjev Isrikki oli syntynyt Palojärvellä 9.7.1868. Räimälään meidän sukuhaaran toi Stepanin isä, Artemei Ivanov. Palojärvellä syntynyt ja asunut Artemei nai Räimälän kylästä kotoisin olleen Jevfimia Jegorovan, Jegor Mihejevin ja Pelagia Jakovlevan tyttären 20.6.1864. Nuoripari aloitti yhteiselämänsä kuitenkin Artemein kotikylässä Palojärvellä, jossa heille syntyi 4 lasta: Maria (-65), Ivan (-66), Stepan (-68) ja Petter (-70). Lapsista vain Stepan jäi eloon, muiden kohtaloksi koitui kulkutaudit, erityisesti tuhkarokko.
Muutettuaan Räimälään 1870-luvun alussa pariskunnalle syntyi 6 lasta lisää: Matrona (-72), Aleksei (-74), Feodor (-76), Paraskovia (–77), Savelei (-80) ja Jevdokia (-84). Tästäkään lapsikatraasta ei selvinnyt kuin yksi, Savelei. Kuolinsyyt olivat samat kuin vanhemmilla sisaruksilla.
Stepan ja Savelei jäivät asumaan Räimälään. 1895 Stepan avioitui leskeksi jääneen Tatjana Feodorova Ruotsin (os. Sokoli) kanssa. Tatjanan ensimmäinen puoliso oli ollut talollinen Peter Fedorov Ruotsi Räimälän kylästä. Tatjana itse oli syntynyt Uudessakylässä, Laatokan rannalla. Savelei avioitui seitsenän vuotta myöhemmin (15.02.1902) Hiivan kylästä kotoisin olleen Natalia Koverskoin kanssa.
Tatjanan ensimmäisestä avioliitosta Petter Ruotsin kanssa oli Stepanin ja Tatajanan avioituessa kaksi lasta, poika Ivan ja tytär Anna. Lapsia oli Tatjanalle syntynyt enemmänkin, kolme tyttöä, Pelagia (-85), Anastasia (-87) ja Pelagia (-91). Kaikki kolme menehtyivät ensimmäisen elinvuoden aikana. Myös Anna-tytär kuoli tulipalossa saamiinsa vammoihin puoli vuotta Tatjanan ja Stepanin avioitumisesta. Stepan ja Tatjana saivat kolme yhteistä lasta, Feodorin (-96), Mihailin (-99) ja Veran (-02). Vera kuoli vajaan kahden vuoden ikäisenä tuhkarokon jälkitauteihin 24.5.1904.
Stepanin isä Artemei kuoli vanhuuteen huhtikuun 3. 1903. Äiti Jefimia oli kuollut edellisen vuoden marraskuussa (9.11.).
Rauhaisa elämä Karjalassa sai lopun marraskuun viimeisenä päivänä 1939. Talvisota alkoi ja samalla alkoi Stepanin ja Tatjanan ensimmäinen ja samalla viimeinen yhteinen evakkomatka. Molemmat joutuivat erilleen muusta perheestä lähdettyään auttamaan Feodor-poikaa evakuoimaan perhettään Feodorin kaupalta. Änäjoen yli johtanut silta ehdittiin räjäyttää ennen kuin Tatjana ja Stepan pääsivät joen länsipuolelle. Pakomatkaan tullut viive johdatti heidät Keski-Suomeen, Saarijärvelle kun muu perhe päätyi Savoon Leppävirralle. Kummallakaan ei ollut tietoa toistensa olinpaikoista.
Stepanin ja Tatjana yhteinen elämäntaival päättyi Tapaninpäivänä 1939. Tatjana mummo kuoli tapaturmaisesti (ilmeisesti häkämyrkytys) evakossa Saarijärvellä ja hänet haudattiin Saarijärven kirkon hautausmaalle, samalle alueelle lukuisten muiden Saarijärvellä kuolleiden karjalaisten kanssa (kuva vasemmalla: evakkomatkalla kuolleiden muistomerkki). Stepan palasi tämän jälkeen muun perheen luo vanhimman lapsenlapsen, Veeran mukana. Evakkomatka jatkui vielä pari vuotta päätyen Rantsila Savalojalle ja lopulta, keväällä 1942 päästiin takaisin kotikonnuille Salmiin.
Elo Salmissa jäi kuitenkin lyhyeksi ja jo juhannusviikolla 1944 oli edessä uusi lähtö, nyt se lopullinen. Tällä kertaa sentään perhe pysyi koossa ja päätyi samaan evakkopaikkaan, Heinäveden Karvioon. Kauaa ei Stepan ehtinyt olla toisella evakkomatkalla. 9 kuukautta Karjalasta lähdön jälkeen, maaliskuun viimeisenä päivänä 1945 päättyi myös Stepanin, Ortjun Stopin maallinen taival. Viimeisen leposijan Stepan sai Uuden Valamon hautausmaalta Heinävedellä.